Teippaus

Käytämme kinesioteippausta fysioterapian osana aina sen hyödylliseksi arvioidessamme. 
Kinesioteippaus on Japanissa 1970-luvulla kehitetty hoitomuoto. Kinesioteippauksen isä on japanilainen kiropraktikko Kenzo Kase joka huomasi ihon kevyen liikuttelun ja fasilitoinnin lievittävän kipua ja nopeuttavan kudoksen paranemista. Kinesioteippi tuli maailmalla tunnetuksi ensimmäisen kerran 1988 Soulin Olympialaisissa. Sittemmin kinesioteippaus levisi P-Amerikaan ja Suomeen se saapui 2008.

Kinesioteippi on elastista eli joustavaa itseliimautuvaa teippiä. Sillä voidaan tukea niveltä, aktivoida tai reteippausntouttaa lihasta, parantaa verenkiertoa ja lymfa- eli nestekiertoa sekä ohjata asentoa ja liikettä. Teippauksen vaikutus perustuu ihon ja sen alla olevien kudosten kautta keskushermostolle välittyviin aistimuksiin eli proprioseptiikkaan. Teippiä tietyllä tavalla venyttämällä saadaan aikaan haluttu hoitovaikutus. Kinesioteippaus sallii nivelessä täyden liikelaajuuden ja se tukee kehon luonnollista paranemisprosessia sensorisen stimulaation kautta. Tätä kautta kinesioteippaus eroaa ratkaisevasti perinteisestä (urheilu-)teippauksesta, jossa niveltä pyritään tukemaan ja samalla usein myös liikkuvuutta rajoitetaan.